-
Maanmuokkaus rapsilla
Maanmuokkaus - pohja onnistuneelle ja tasaiselle sadolle
Rapsin sato riippuu paljolti siitä, missä olosuhteissa siemenet aloittavat talvehtimisen. Oikeanlaisen kylvön lisäksi maanmuokkauksella on suuri merkitys onnistuneelle kasvulle syksyllä.
Rapsi on yksi niistä viljelykasveista, jotka eivät siedä vääränlaista maanmuokkausta.
Rapsin kasvatuksessa huolellinen maanmuokkaus on erittäin tärkeää. Seuraavat seikat tulisi ottaa huomioon:
Resurssitehokkuus
Perusmuokkaus ja kylvömuokkaukset pitäisi tehdä niin vettä säästävästi kuin mahdollista, jotta ihanteelliset olosuhteet itämiselle ja taimettumiselle taataan. Tämä on tärkeää erityisesti alhaisen sademäärän alueilla.
Oikean tekniikan käyttö
Viljelytekniikka pitäisi aina sovittaa sääolosuhteisiin. Syksyn huonoa kehitystä ei yleensä voida korvata keväällä.
Hyvä maan rakenne
Jotta kasvu olisi nopeaa juurisyvyydessä, maata vahingoittavaa tiivistämistä tulisi välttää. Tasainen pintamaa on tärkeää. Uudelleentiivistäminen on tärkeä osa maanmuokkausta.
Käytettävissä oleva aika edeltävän kasvin korjuun ja seuraavan kasvin kylvön välillä määrittää sekä maanmuokkaustavan että sitä seuraavan kylvötavan. Mitä lyhyempi aika oljen hajoamiselle jää, sitä suurempi riski se on viljelylle. Rapsin kylvöpohjaa ei kannata tehdä hätäisesti.
KWS on koonnut yhteen tärkeitä seikkoja rapsin maanmuokkauksesta sinua varten.
Lähde: KWS SAAT SE & Co. KGaA
Rapsi on varhaisin syksyllä kylvettävä satokasvi. Tästä syystä onnistuneen kylvön edellytykset asetetaan jo ennen edellisen kasvin korjuuta tai sen aikana.
- Viljan lakoontumista tulisi ehdottomasti välttää.
- Olkisilppurin terien ja vastaterien täytyy olla teräviä, jottaa saadaan mahdollisimman lyhyttä silppua.
- Oljenlevittimen asetukset täytyy optimoida niin että otetaan huomioon myös tuuliolosuhteet ja viettävät pellot
- Matala muokkaus (2-3 cm) heti puinnin jälkeen, jonka tavoitteena on levittää oljet niin tasaisesti kuin mahdollista ja stimuloida rikkakasvien ja viljakasvien jääntisiementen itämistä (mutta ei peittää maan pintaa). Maan vettäjohtavat kapillaarit tulisi tuhota turhan haihtumisen estämiseksi.
- Noin 7-10 päivää puinnin jälkeen tehdään toinen matala muokkaus (5-10 cm). Tämä vähentää itäneitä siemeniä ja sekoittaa puintijätteet maahan.
- Mitä kuivempi maa, sitä syvemmälle maanmuokkaus pitäisi tehdä, jotta riittävä kosteus itämiselle ja hajoamiselle taataan.
- Mitä kosteampi maa, sitä matalampi muokkaussyvyyden tulee olla, jotta maan rakennetta ei vahingoiteta.
Lähde: KWS SAAT SE & Co. KGaA
Mitä lyhyempi aika puinnin ja kylvön välillä on, sitä vähemmän jää aikaa oljen hajoamiselle. Tästä syystä ohra on huomattavasti sopivampi esikasviksi kuin vehnä tai ruis. Jos rapsi kylvetään vehnän tai rukiin jälkeen, pitää kiinnittää erityistä huomiota puintijätteiden (oljen ja silpun) tasaiseen levitykseen.
Rapsi asettaa korkeita vaatimuksia maanmuokkaukselle ja reagoi herkästi viljelyvirheisiin.
Jotta rapsi kasvattaisi vahvan pääjuuren häiriökerroksia on vältettävä. Pahana viljelyvirheenä voidaan kuitenkin ensisijaisesti pitää olkimattoa, jonka läpi rapsin juurten on erittäin vaikea kasvaa.
Maalaji ja maanmuokkauksen kosteussidonnaiset rajoitukset:
Lähde: Keller et al. (1997), uusittu painos
Lähde: KWS SAAT SE & Co. KGaA
Ihanteelliset sadot saadaan sekä kyntämällä että aurattomalla muokkauksella.
Päätöstä siitä, kynnetäänkö pelto ja mikä on kyntösyvyys, pitäisi harkita tarkkaan ja joustavasti. Peltokohtaiset olosuhteet, kausivaikutukset ja maanmuokkaushistoria on otettava huomioon päätöksenteossa.
Rapsin puinnin jälkeen pellolle jää huomattava siemenpotentiaali. Yhden prosentin satomäärässä tämä vastaa 40 kilon siemenmäärää ja näin ollen moninkertaistaa alkuperäisen kylvötiheyden.
Tehokkaan puinninjälkeisen pellonhoidon päätavoitteena on minimoida tämä korkea siemenpotentiaali.
Tehokkain tapa tälle on olla tekemättä mitään maanmuokkausta ensimmäiseen 7-10 päivään.
Rapsin siemen on valossa itävä, joten se itää parhaiten lähellä maanpintaa. Yön aikana tullut kaste ja maan kosteus ovat riittäviä itämiseen.
Jos rapsinsiemenet ovat liian syvällä, ne voivat vaipua ns. sekundääriseen lepotilaan. Nämä jääntisiemenet voivat säilyä maassa pitkiäkin aikoja (20-30 vuotta).
- Jääntisiemenet lisäävät kasvitiheyttä myöhemmissä sadoissa.
- Koska ne eivät idä yhtäaikaa kylvettävien siementen kanssa muodostuu epätasaisia kasvustoja.
- Viljelyn kehityskulku kärsii jääntisiementen suuren määrän vuoksi (voi helposti olla jopa 20-40 siementä /m2).
- Muiden viljelykasvien viljelmissä rapsin jääntisiemenet kasvattavat rikkakasvipainetta.
Syvenny tarkemmin...
Löydä neuvojasi
