Täältä saat tietoa, miten varastoida sokerijuurikkaat oikein ja minimoida varastointi- ja sokeritappiot
Tulevaisuudessa prosessointiaikoja tullaan pidentämään Saksassa. Tämän seurauksena varastoitavien juurikkaiden määrä, varastointiaika ja sen myötä varastointitappioiden riski lisääntyvät. Varastointitappioita ei kuitenkaan voida täysin välttää.
Pidä sokeritappiot matalina
Sokerijuurikkaiden varastointi aiheuttaa sokeritappioita ja kerryttää epätoivottuja aineksia, kuten inverttisokeria, joka voi vahingoittaa merkittävästi juurikkaan prosessilaatua jalostamolla.
Pääsyyt varastoinnin aikaisille konversioprosesseille:
- Soluhengitys
- Haavan paraneminen
- Tuholaistartunta
Näiden lisäksi on muitakin tekijöitä, jotka vaikuttavat varastointitappioiden määrään, kuten varastointi-, sadonkorjuu- ja viljelyolosuhteet.
Lue lisää varastointi-, sadonkorjuu- ja viljelyolosuhteista, jotka vaikuttavat sokerijuurikkaiden varastointitappioiden määrään ja mitä tulee huomioida niiden estämiseksi täältä:
Viljely
- Tasaiset sadot ja juurikkaiden yhtenäinen korkeus helpottavat listimistä korjuun aikana
- terveet juurikkaat, joilla ei ole ollut stressaavia olosuhteita viljelyn aikana - Jos on havaittu Rhizoctonia-tartunta: vain osa pystytään varastoimaan
- Peltokohtainen lajikkeen valinta
Varastointi
- Terveiden juurikkaiden varastointi
- Matalat aumat (maa, rikkakasvit) takaa hyvän ilmanvaihdon pellolla
- Huomioi joka tapauksessa nämä lämpötilat:
- Suuri vaikutus sokeripitoisuudelle
- Alin mahdollinen lämpötila pellolla, mutta ei pakkasta
- Korkeat lämpötilat lisäävät juurikkaiden soluhengitystä, mikä johtaa suurempiin sokeritappioihin
- Pakkanen aiheuttaa juurikkaiden paleltumisen
Sadonkorjuu
- Hyvät korjuuolosuhteet (kuivaa, ei pakkasta)
- Sadonkorjuu ennen juurikkaiden pakkasvaurioita
- ptimaalinen listintä
- Juurikkaat, jotka on listitty liian matalalta tai vinoon tarvitsevat enemmän
- energiaa haavan paranemiseen; suuri poikkileikkausalue on väylä taudinaiheuttajille
- Puhtaat juurikkaat, joissa on vähän vaurioita ja rikkinäisiä kantoja
- Hyvä peltokohtainen korjuusuunnitelma
- Pitäisi suunnitella jo ennen sadonkorjuuta jos mahdollista
- Hyvät kulkuyhteydet
- Tasainen ja kiinteä pohja
- Hyvä kuivatus
- A-muoto
- Huomioi päätuulensuunta
- Peitä
- harsolla ja tuulensuojapeitteellä sadetta ja pakkasta vastaan
Kuinka paljon voit vaikuttaa juurikkaittesi optimaaliseen varastointiin:
Viljely | Sadonkorjuu | Varastointi | |
Ei voida vaikuttaa juuri ollenkaan |
|
– |
|
Voidaan vaikuttaa |
|
|
|
Voidaan selvästi vaikuttaa |
|
|
|
Mitä pitäisi ottaa huomioon ennen kylvöä?
Valitsemalla lajikkeen pelto-olosuhteiden mukaan pystyt kasvattamaan juurikkaita, joilla on mahdollisimman hyvä varastoinninkestävyys.
KWS on ollut monien vuosien ajan mukana kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimusprojekteissa, joissa kehitetään juurikkaiden säilyvyysaikaa sekä tehnyt jatkuvasti omia testauksia KWS-lajikkeiden varastoinninkestävyyden parantamiseksi.
Tiedetään, että pitkäaikaisessa ja pakkasvapaassa varastoinnissa eri lajikkeiden välillä on eroavaisuuksia varastointitappioiden suhteen, vaikka viljely- ja varastointiolosuhteet ovat olleet samat. Kuitenkin vertailtaessa muihin sokeritappioita aiheuttaviin tekijöihin, kuten varastointiaikaan, lämpötilaan ja sadonkorjuun aikana tulleisiin vaurioihin, tämän tyyppinen vaikutus ei ole kovin suurta.
Varastointikokeet ovat hyvin laajoja ja niitä pidetään kalliina. Tämän vuoksi sokerijuurikkaiden varastoinninkestävyyttä ei ole useinkaan testattu virallisten tahojen toimesta. Tutkimus- ja jalostustyössä selvitellään nyt, kuinka tunnistaa epäsuoria ominaisuuksia, joiden avulla voi tehdä johtopäätöksiä sokerijuurikkaiden varastoinninkestävyydestä jo ennen varastointia. Tämä on ensisijaisen tärkeää niin itse jalostusprosessissa tehtävää valintaa ajatellen kuin myös virallisia lajikekokeita varten
Göttingenin sokerijuurikkaan tutkimuslaitoksen viimeksi tekemässä kokeilussa ilmeni, että paljon ydintä sisältävät genotyypit pilaantuivat ja homehtuivat vähemmän varastoinnin aikana. Ydinpitoisuus tarkoittaa liukenemattomia soluseinämiä. Parempi vastustuskyky bakteereita tai sieniä kohtaan voisi siis johtua soluseinien lujuuden aiheuttamasta ei-spesifisestä vastustuskyvystä. Siihen, voidaanko ydinpitoisuutta käyttää lajikkeen varastoinninkestävyyden luotettavana arviointikriteerinä, tarvitaan vielä lisätutkimuksia. Aiemmin julkaistut tutkimukset eivät ole myöskään osoittaneet, että tällaisilla lajikkeilla olisi myös korkea sokeripitoisuus ja näin ollen parempi varastoinninkestävyys.
Jalostusnäkökulmasta tarvitaan vielä paljon tutkimuksia, että voidaan määritellä, tarjoaako sokerijuurikkaiden ydinpitoisuus pitkäaikaisia, luotettavia vastauksia lajikkeiden varastoinninkestävyyden määrittelyyn. Tämän lisäksi täytyy tutkia sokerisadon ja varastoinninkestävyyden välistä suhdetta. Vain näin voidaan tehdä kohdennettuja ja oikeita lajikekuvauksia/suosituksia.