Projektit

Lue lisää tämänhetkisistä kestävän maanviljelyksen projekteistamme.

Tutkimus- ja jalostusohjelmiamme käytetään kehittämään kilpailukykyisiä kasvilajikkeita tehokkaan ja kestävän maanviljelyksen tarpeisiin. Työmme keskittyy satovakauteen, tuotelaatuun ja geenivarojen säilyttämiseen. Nopeasti kehittyvä teknologia kasvibiotekniikan alalla on antanut lisääntyvässä määrin uusia mahdollisuuksia paranneltujen kasvilajikkeiden kehittämiselle.

Uuden sukupolven herbisidikestävät sokerijuurikkaat

Yhdysvaltain sokerijuurikasmarkkinoita leimaa tällä hetkellä tarve geneettisesti muunnelluille sokerijuurikaslajikkeille, joilla on parempi vastuskyky eri kasvinsuojeluaineita vastaan. Tämä helpottaa huomattavasti sokerijuurikkaan rikkakasvien hallintaa. Vastataksemme tähän tarpeeseen, kehitämme parhaillaan erittäin menestyneen Roundup Ready -sokerijuurikkaan jatkotuotetta. Tutkijamme ja jalostajamme työskentelevät yhdessä kehittääkseen uuden sukupolven herbisidikestäviä sokerijuurikkaita, joilla on kolminkertainen sietokyky kolmea eri kasvinsuojeluainetta vastaan.

Hybridiperunansiemenet

Vauhdittaakseen tätä paikallaan polkevaa kehitystä, jalostajamme ja tutkijamme työskentevät perunoiden hybridijalostuksen parissa. Tällä olisi useita ratkaisevia etuja: diploidiperunat mahdollistavat paljon tehokkaamman jalostustyön. Lisäksi tuholaisvahinkojen riski siemenillä on paljon matalampi kuin siemenperunoilla.

Ja viimeisenä muttei vähäisimpänä, perunansiemeniin vaihtaminen tarkoittaisi, ettei niitä tarvitsisi viilentää varastoinnin ja erityisesti aikaavievän kuljetuksen ajaksi, kuten siemenperunoita. Tarvitaan silti paljon tutkimusta ja kehitystä, ennen kuin ensimmäiset kilpailukykyiset lajikkeet saadaan markkinoille.

Typpitehokas maissi

Maanviljelijät tarvitsevat lajikkeita, jotka käyttävät tehokkaasti typpeä. Tällaisten lajikkeiden avulla saadaan tasaisia satoja, vaikka lannoitus olisi rajallista. KWS on siksi kehitellyt maissilajikkeita, jotka pysyvät tuottavina, vaikka maaperässä olisi vähän typpeä. Typpitehokkaiden lajikkeiden ei pitäisi ainoastaan kasvaa hyvin vähilläkin ravinteilla, vaan niiden pitäisi myös, jos mahdollista, saavuttaa hyviä satoja monilla eri typpilannoitustasoilla.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi jalostajamme ja tutkijamme tutkivat typenkäytön tehokkuuden luonnollista vaihtelua ja analysoivat geneettistä rakennetta niillä maissikasveilla, jotka tuottavat tasaista satoa myös rajallisella lannoituksella. Tämä on osoittanut, että typenkäytön tehokkuutta ei voi selvittää vain geneettisellä rakenteella, vaan se on monimutkainen prosessi, johon vaikuttavat monet DNA:n eri osat.

Siksipä pyrimme selvittämään lisäanalyysien avulla, mitkä geenit tai DNA:n osat ovat tässä suhteessa merkittäviä. Tällä tietämyksellä jalostajamme voivat kohdentaa valintansa paremmin, ja näin ollen parantaa maissin typenkäytön tehokkuutta.

Ihmiset KWS:llä

Periaatteemme: Tehokkaita siemeniä kestäävään maanviljelyyn runsailla sadoilla

Hinrich Harling, Euroopan tutkimusjohtaja

Ominaisuuksien havaitseminen ilmasta käsin

Se, miten kasvin geneettinen rakenne ja erilaiset ympäristövaikutukset ovat oikeasti keskenään vuorovaikutuksessa, voidaan todeta vain pellolla. Voimme siis varmuudella tietää, onko jollakin kasvilajikkeella haluttuja ominaisuuksia ainoastaan kenttäkokeiden avulla. Kasvin ominaisuudet täytyy kuitenkin pystyä dokumentoimaan tarkasti ja luotettavasti.

Haluamme siis tukea jalostustoimintaa kehittämällä uusia fenotyypitysprosesseja sekä tehostamalla edelleen valintaprosesseja. Siksi KWS panostaa uusien menetelmien kehittämiseen, jotka tallentavat automaattisesti kasvin tiettyjä ominaisuuksia. Tutkimme myös digitaalisen kuvantamisen mahdollisuuksia yhdistettynä erilaisiin sensoriteknologioihin sekä lennokkijärjestelmiin.

Tavoitteena on esimerkiksi käyttää ilmakuvia, joiden avulla voidaan selvittää hyvin nopeasti ja tarkasti kasvin ominaisuuksia, kuten kasvukorkeutta ja mahdollisisia tauteja.

Yhteyttämisen tehokkuuden maksimointi maissilla

Maissi tunnetaan C4-kasvina. Se käyttää erityistä yhteyttämismenetelmää, jossa vedenkäyttö on tehokkaampaa. C4-kasvit voivat siis kasvattaa enemmän biomassaa lyhyemmässä ajassa, jos auringonvalon määrä ja lämpötila nousevat. Mutta maissikasvitkaan eivät pysty käyttämään kaikkea mahdollista valon määrää.

Tästä löytyy siis vielä yksi hyödynnettävä mahdollisuus lisätä sadon määrää. KWS tutkii tätä aihetta yhteistyössä Dusseldorfin Heinrich Heine -yliopiston, Munchenin teknillisen yliopiston sekä Potsdamin Max Planck -tutkimuslatoksen kanssa osana projektia, jota rahoittaa Saksan opetus- ja tutkimusministeriö.

Tavoitteenamme on lisätä tieteellistä osaamistamme, jota voidaan käyttää parantamaan yhteyttämistehokkuutta jalostuksessa. Ensinnäkin tutkimme, mitkä tekijät vaikuttavat C4-yhteyttämiseen maissilla; samalla haluamme saada lisää tietoa yhteyttämisen luonnollisesta vaihtelusta geeneettisten markkereiden avulla.

Tulevaisuuden viljakasvit

"Tulevaisuuden viljakasvit" haluaa edistää viljakasvien jalostusta innovatiivisten julkisten/yksityisten mallien avulla. Tämä kansainvälinen yhteenliittymä yhdistää johtavien maatalousyritysten ja tutkimusjärjestöjen voimavarat, jotta voimme vastata tulevaisuuden elintarvikeketjua koskeviin haasteisiin.

Päämääränä on jalostaa viljakasveja ominaisuuksilla, joilla ne sopeutuisivat paremmin monenlaisiin viljely- ja ympäristöolosuhteisiin. Näitä ominaisuuksia ovat esimerkiksi paremmat ravintoarvot sekä parempi sietokyky kuivuutta, kuumuutta ja tulvia vastaan. Tarkoituksenamme on julkaista tieteellisten julkaisujen ja ohjelmien tuottamaa tietoa, jotta sekä julkiset että yksityiset jalostusprojektit voivat hyötyä siitä.

Tekninen painopiste on genomin muokkauksessa, sekvensoinnissa ja fenotyypityksessä, joka tutkii kasvin geneettisen rakenteen, ympäristöolosuhteiden ja sen suorituskyvyn välisiä suhteita.

Vieraile "Tulevaisuuden viljakasvit" -nettisivuilla

Lisää tietoa