-
Viljakasvit biokaasun tuotannossa
Kokoviljasäilörehulla on vankka asema biokaasutuotannossa
Maissisäilörehu on yhä biokaasutuotannon perusraaka-aine, mutta viljakasvien käyttö tähän tarkoitukseen on lisääntymässä ja vakiintumassa. Saksan biokaasutuotannon vuoden 2016 perustietojen mukaan viljakasvit jyvänä ja kokoviljasäilörehuna kattavat 9 prosentin osuuden biokaasutuotannon uusiutuvista raaka-aineista.
Kokoviljasäilörehuna korjattavien viljojen kasvattaminen on kannattavaa vain mailla, jotka eivät välttämättä sovi maissin kasvatukseen. Tällaisia ovat raskaat, kylmät maat sekä alueet, joissa on alhaiset kevätlämpötilat. Näissä olosuhteissa viljakasvit pystyvät paremmin hyödyntämään satopotentiaalinsa kuin maissi.
Syyt viljakasvien käytölle biokaasutuotannossa
- Viherryttämisen toteuttaminen laajentamalla viljelykiertoa
- Talviaikainen kasvipeitteisyys
- Käymisjätteiden uusiokäyttöikkunan laajentaminen
- Maissisäilörehutuotannon sesonkihuipun katkaiseminen
- Teknologian, varastotilan ja tietotaidon hyötykäyttö
- Helpotus raaka-ainepulaan
- Riittävä aika optimaaliseen syysrapsin tai vuoroviljelykasvin maanmuokkaukseen
- Rikkapuntarpään aktiivinen torjunta tiheiden istutusten ja aikaisen sadonkorjuun johdosta
Viljakasvien jyvien ohella käytetään biokaasutuotannossa yleensä kokoviljasäilörehua. Sitä viljellään joko WCS-pääviljakasvina tai rehurukiin viljelyn kautta ennen pääkasvia. Olemme tehneet vertailua näiden kahden vaihtoehdon välillä:
Kokoviljasäilörehun ja rehurukiin vertailu
| Kokoviljasäilörehu | Rehuruis | |
|---|---|---|
| Käytetään: | Pääkasvina | Viljely ennen kerääjäkasvia |
| Kasvu - erityispiirteet: | Korkeimmat massasadot aikaisin kesällä | EAikainen massankasvu talven jälkeen |
| Sadonkorjuuaika: |
Maitotuleentumisesta taikinavaiheeseen, suoraniittopäällä (30 - 35% ka) |
Korjuu karholta (18 - 25% ka) |
| Sato: | 8 - 15 t/ha ka | 4 - 6 t/ha ka |
Kaikkia viljakasvilajeja voidaan periaatteessa käyttää kokoviljasäilörehuna. Eri viljat eroavat toisistaan kasvupaikkavaatimusten sekä kylvö- ja sadonkorjuuajan suhteen.
- Syysohra: aikainen sadonkorjuuaika, keskivertoa huonompi satopotentiaali
- Vehnä: vaativin kasvupaikan suhteen, myöhäinen sato, korkea satopotentiaali
- Ruisvehnä: keskiverrot kylvö- ja sadonkorjuuajat, korkea satopotentiaali
- Ruis: keskiverrot kylvö- ja sadonkorjuuajat, vaatimattomin kasvupaikan suhteen, korkea satopotentiaali
Vaatimattomuus kasvupaikan suhteen, matalat tuotantokustannukset sekä korkea satopotentiaali tekevät hybridirukiista erittäin käyttökelpoisen vaihtoehdon kokoviljasäilörehuun (GPS).
Mitkä ovat hybridirukiin edut?
- Vaatimaton kasvupaikan suhteen
- Hyvä talvenkestävyys
- Pieni vedentarve
- Hyvä typenkäytön tehokkuus
- Torjunta-aineiden tarve vähäinen
- Tehokas juuristo
- Aikainen massan kehitys
- Pitkä jyvän täyttymisvaihe
(IBS GmbH, Bremen, 2010, ote)
Kokoviljasäilörehun (GPS) ihanteellinen sadonkorjuuaika on maitotuleentumisesta taikinavaiheeseen, jolloin kuiva-ainesato on 30-35 %. Aikaisessa sadonkorjuussa uhrataan jyväntäyttymisen tuottama sato ja energia; myöhäisessä sadonkorjuussa huonosti sulavan ligniinin osuus kasvaa kasvin kypsymisen vuoksi. Molemmissa tapauksissa kaasuntuotanto ja rehun laatu kärsivät.
Kokoviljasäilörehun sadonkorjuu
Viljakasvien kuiva-ainesato ja kaasuntuotanto eri kypsyysvaiheissa
| Kypsyysvaihe | Sadonkorjuuaika | Kuiva-ainepitoisuus | Kaasuntuotanto m³/t ka |
| Vihneen päät | Toukokuun alussa | <16% | <100 |
| Kukinta | Kesäkuun alussa | 20 - 25% | 130 - 160 |
| Maitotuleentuminen | Kesäkuun puolivälissä | 30 - 35% | 170 - 250 |
| Taikinavaihe | Kesäkuun lopussa | 35 - 40% | -250 |
IBS, Bremen, 2006
Mitkä tekijät vaikuttavat säilörehun laatuun?
- Sadonkorjuuaika (kypsyminen/joutuminen/kuiva-ainemassa
- Sääolosuhteet
- Lajike
- Sadonkorjuutekniikka (silpun pituus)
- Logistiikka (korjuukalusto, silppurin)
- Tiivistäminen
- Säilörehun säilöntäaineiden käyttö
- Siilon peittäminen
- Säilörehun varastointiaika ennen avaamista
- Rehun syöttö
- Irroitustekniikka
- Yleinen siilon hallinta
Hybridiruis sopii erittäin hyvin kokoviljasäilörehuksi, sillä se ei ole kovin vaativa kasvupaikan suhteen, sen tuotantokustannukset ovat alhaiset ja sillä on korkea satopotentiaali.
Löydä neuvojasi
